Veera Santahuhta on haaveillut opettajan ammatista jo pienestä tytöstä lähtien. Hän opiskelee parhaillaan kolmatta vuotta Rauman opettajankoulutuslaitoksella ja tekee kandidaatintutkielmaa. Opintoja on edessä vielä kaksi vuotta.
– Haaveissani oli päästä opiskelemaan sekä luokanopettajaksi että käsityönopettajaksi. Ei ollut väliä kumpaan pääsisin ensin, mutta molemmat olivat tavoitteena. Hain molempiin ja pääsin vuonna 2016 lukemaan käsityön aineopettajaksi. Tällä hetkellä opiskelen samalla luokanopettajaksi, Santahuhta kertoo.
Vauhtia opintojensa aloittamiseen hän haki Eurajoen kristillisestä opistosta. Ensin hän oli mukana VAKAVA-pääsykoevalmennuksessa. Santahuhta pääsikin läpi OKL:n pääsykokeesta, mutta seuraavasta vaiheesta eli haastatteluista eivät pisteet riittäneet vielä sillä kertaa opiskelupaikkaan.
Sen sijaan, että Santahuhta olisi jäänyt odottelemaan vuodeksi, päätti hän hyödyntää tuon ajan opiskeluun. Hän ilmoittautui mukaan Eurajoen kristillisen opiston Kasvatustieteen linjalle. Opiskelut alkoivat syksyllä 2015 ja ne kestivät seuraavan lukuvuoden. Linjaan kuului myös jo entuudestaan tuttu VAKAVA-pääsykoevalmennus.
– Tavoitteenani oli, että saisin lisää oppia ja kehitettyä omaa osaamistani. Sitä kautta pääsisin sitten ehkä myös haastatteluista läpi ja opiskelemaan haaveammattiani. Opettamisessa minua kiehtoo lasten kanssa työskentely.
Toiminnallisuudesta rohkeutta ja itsevarmuutta
Kasvatustieteen linjalla Santahuhta pääsi suorittamaan myös avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopinnot. Niiden hän kertoo tarjonneen uuden opin lisäksi myös konkreettista hyötyä, sillä ne hyväksiluettiin yliopistotason opinnoissa.
– Meillä oli paljon toiminnallista opiskelua ja opetukseen valmistavaa opetusta. Teimme muun muassa tuntisuunnitelmia ja ohjasimme tunteja. Lisäksi videoimme puheita ja pitämiämme oppitunteja sekä haastatteluita, joita katsoimme myöhemmin ja otimme niistä oppia.
Opetuksen toiminnallisuus näkyi esiintymiseen valmistavana toimintana. Luokkahuoneessa tehtiin muun muassa näytelmäprojekteja ja improvisaatioharjoituksia.
– Teimme paljon itse, eli melko vähän oli sellaista istumista ja kuuntelemista. Suunnittelimme ja järjestimme paljon tapahtumia lapsille. Toiminnallisuus oli mielekästä ja hauskaa, Santahuhta hymyilee.
– Kaikesta tästä oli todella paljon hyötyä seuraavissa OKL:n pääsykokeissa ja haastatteluissa. Harjoitteet toivat lisää itseluottamusta, rohkeutta ja esiintymisvarmuutta. Ne myös vahvistivat uskoa siihen, että tämä on oikeasti minun juttuni.
Eurajoen kristillisessä opistossa kasvatustieteiden opettajana toimii Hanna Turunen. Santahuhta kiittelee Turusen tapaa opettaa ja ohjata. Pienet ryhmät mahdollistavat henkilökohtaisen opetuksen.
– Etenkin improvisaatioharjoitukset olivat hauskoja, nauroimme vedet silmissä. Opettelimme paljon myös draaman keinojen hyödyntämistä erilaisilla harjoituksilla. Ne keinot ovat tärkeässä asemassa opettajan työssä.
Ystävyyssuhteet säilyvät
Eurajoen kristillisen opiston persoonallinen ja lämminhenkinen miljöö jättivät Santahuhtaan lähtemättömän vaikutuksen.
– Siellä on kaikki lähellä ja on tilaa tehdä erilaisia juttuja. Hyödynsimme paljon ympäristöä esimerkiksi urheilemiseen ja aistiratojen tekemiseen. Järjestimme myös Eurajoen kolmasluokkalaisille pikkujoulutapahtuman toimintapisteineen, Santahuhta muistelee.
Opiston eri linjat tekevät keskenään myös yhteistyötä. Koko yhteisö puhaltaakin vahvasti yhteen hiileen.
– Pidimme fysioterapian ja hieronnan linjan kanssa yhteisiä toimintapäiviä, jolloin kävimme treenaamassa porukalla. Kävimme yhdessä esimerkiksi Kuivalahdella urheilemassa.
Opiskeluiden aikana syntyneet ystävyyssuhteet ovat edelleen voimissaan.
– Meillä on aktiivinen Fysterikasvit-niminen WhatsApp-ryhmä, jossa on mukana silloisen vuosikurssien fysioterapian ja kasvatustieteen linjojen opiskelijat. Me myös kokoonnumme useamman kerran vuodessa viettämään yhteistä aikaa.
Minkälaisia terveisiä Santahuhta haluaisi lähettää opettajan ammatista haaveileville?
– Kasvatustieteen linja tarjosi minulle todella hyvää ja konkreettista oppia. Sain VAKAVA-pääsykoevalmennuksesta äärettömän tärkeitä oppeja, joiden avulla pääsin sitten opiskelemaan OKL:ään.
– Ja kun käytin sen välivuoden hyvin kehittäen itseäni, oli helppo kertoa toisessa haastattelussa, miten olen kehittynyt vuoden aikana. Toisin sanoen tein ahkerasti töitä sen eteen, että pääsisin opiskelemaan haaveammattiani. Voin siis suositella kaikille tätä polkua, Santahuhta sanoo.
Iloisesta ja positiivisesta ilmapiiristä kertoo myös Kasvatustieteen linjan joulukuussa 2015 tekemä hauska video. Pilke silmäkulmassa tehdyssä tuotoksessa vertaillaan odotuksia ja todellisuutta.
Katso video YouTubesta tästä.