100 VUOTTA ELÄMISTÄ, KOKEMISTA JA OPPIMISTA EURAJOEN KRISTILLISELLÄ OPISTOLLA
1906–1945
Eurajoen kristillinen kansanopisto perustettiin 1926. Opisto tunnettiin varttuneen nuorison kouluna, jossa ”opistokodin” sisäistä elämää ohjattiin vakavassa kristillisessä hengessä. Kansanopisto toimi lähellä elämää ja käytäntöä. Kotitalous, kudonta, ompelu, veisto, traktorinajokurssi, mottitalkoot, karjatalous ja maatalous olivat opiston oppiaineita perinteisten äidinkielen, laskennon, luonnontiedon, yhteiskuntaopin, uskonnon, terveysopin, kirjanpidon ja voimistelun ohella. 1929 oppiaineisiin lisättiin mm. sielutiede, kansantaloustiede ja raittiusoppi. Opetuksen lisäksi opistolla kokoonnuttiin päivittäin aamuhartauteen, raamattupiireihin, seuroihin ja sunnuntaisin käveltiin yhdessä kirkolle jumalanpalvelukseen.
Sodan aikana opistovarattiin lastenkotien evakuointipaikaksi vuonna 1939. Asukkaita tuli n. 160 Viipurin ja Munkkiniemen lastenkodeista. Lastenkoti toimi opistolla vuoden, jonka jälkeen päästiin taas jatkamaan opiston opetustyötä. Vuosina 1943–1944 opisto toimi myös inkeriläisen väestön siirtoleirinä ja siirtoväen sairaalana.
1946–1979
Sodan jälkeiset vuodet opistolla opiskeltiin tuttuja oppiaineita ja käytännön opetuksen tehostamiseksi opistolle hankittiin lisää maata, rakennettiin navetta, suuli ja sikala. Myös uudet ajanmukaiset kasvihuoneet olivat jo käytössä. Vuonna 1946 valmistui uusi asuntolarakennus ja Mäntylä. Mäntylässä toimi yhteiskoulu aina vuoteen 1958 asti. Työpajarakennus eli Veistola rakennettiin vuonna 1961.
1958 opiston opintotarjonta monipuolistui, kun yleislinjan sijaan pystyi valitsemaan myös liikesivistyslinjan ja 1960-luvulta alkaen myös opintolinjan. Opintolinjalla oli mahdollisuus lukiotason opintoihin opiston sisarlaitoksessa Eurajoen yhteiskoulussa. Koulutusten tavoitteena oli sydämen sivistystä omaava ihminen, joka on hyvä, työteliäs, pystyvä ja vastuuntuntoinen kutsumuksessaan.
1980–2000
1980-luvulla opintojen sisällöt muuttuivat merkittävästi, kun opetus painottui käytännön opetuksen sijasta eri oppiaineisiin, kuten äidinkieleen, ruotsin ja englannin kieleen, matematiikkaan, historiaan, ympäristöpolitiikkaan ja biologiaan. Opiston yleislinjalla oli mahdollisuus suorittaa peruskoulun yläaste ja lukion 1. vuosiluokka. Tarjolla oli myös hoitoalan ja ekologian linjat. Opiston koulutustarjonta monipuolistui vuodesta 1985 lähtien aina 2000-luvulle asti, kun opistolla saattoi suorittaa myös musiikkilinjan, lapsityönlinjan, kulttuuriantropologian linjan, psykologian linjan, koulunkäyntiavustajan linjan, veneenrakennuslinjan tai terveyskasvatuksen linjan.
Opistolla 1990-luku oli aktiivista korjaamisen ja uudisrakentamisen aikaa. Uusi opiskelija-asuntola valmistui 1992, opetuskeittiön ja leipomon tiloja nykyaikaistettiin ja peruskorjattiin. Mäntylä sai uuden lisäsiiven, jonne tuli luokkatiloja ja vanhaa osaa peruskorjattiin.
2000–2026
Vuosituhat vaihtui, mutta kansanopistolla on edelleen tärkeä paikkansa koulutuskentällä omaleimaisena oppilaitosmuotona. Opistolla opiskeli ja opiskelee nykyisin hyvin monikielinen -ja kulttuurinen opiskelijajoukko. Parhaimmillaan opistolla on puhuttu 22 eri äidinkieltä. Päivisin luokkahuoneet täyttyvät aikuisten perusopetuksen, TUVA-koulutuksen (ent. 10. luokka), kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon, veneenrakennuksen, musiikkilinjan, suomen kielen, hyvinvointi, hieronta ja fysioterapian sekä avoimen yliopiston perusopintojen opiskelijoista. Lisämausteen arkeen tuovat erilaiset kurssit, leiritoiminta, majoitus- ja Opistoravintolapalvelut. Opiston täyttäessä 100 vuotta, on sen keskeisenä tavoitteena yhä vahva yhteisöllisyys, yhdessä eläminen ja oppiminen.
Katri Laakkonen
rehtori